Minulle tärkeää musiikin soittamisessa on helppokäyttöisyys, mutta kuitenkin monipuolisuus. Tästä malliesimerkkinä on Winamp kätevällä mediakirjastollaan ja enquella. Nyt testissä on Philips SA3245/02 -musiikki/videosoitin. Paperilla soitin vaikuttaa hyvältä, laite näkyy koneelle levyasemana (eli mitään softaa ei tarvitse), soittaa videota ja musiikkia ja radiota, näytössä 220 x 176 resoluutio, 20h soittoaika ja kaiken lisäksi laite on vielä ihan tyylikkään näköinen. Entäpä käytännössä?
Minulla on tapana kuunnella musiikkia melko hiljaisella, varsinkin sisätiloissa. Kuuntelemiseen käytän loistavia Koss Porta Pro -sankakuulokkeita, joiden ääni ei ole kovin kova. Kuitenkin Philipsin musiikki soi kovalla, hiljaisimmallakin äänenvoimakkuuden asteella musiikki on korvaani aivan liian kovalla. Toinen heti silmään pistävä asia on välkkyävät valikot. Aivan kuin soittimessa ei riittäisi teho valikoiden selailuun tai soitettavan biisin tietojen rullaamiseen.
Vanha soittimeni on Creative Zen V. Kun se on "toistotilassa", eli näyttää mikä kappale soi, painamalla valintanuppia keskeltä avautuu soittolista. Musiikkikirjastossa artistin, levyn tai kappaleen nimen päällä voi painaa back-näppäintä kauan, jolloin avautuu kontekstivalikko, josta voi lisätä kappaleen soittolistaan, poistaa kappaleen tai etsiä nimen perusteella. Philipsin soittimen kyljessä on nappi, jossa lukee playlist. Ohjekirja kertoo napin lisäävän valitun kappaleen/artistin/levyn soittolistaan. Käytännössä nappi vain vilkuttaa valikkoa ja toistotilassa kysyy haluanko lisätä "on-the-go"-soittolistalta, mutta vastasin sitten myöntävästi tai kieltävästi ei soitin tee yhtikäs mitään. Toistotilan ylärivillä lukee monesko kappale soittolista sillä hetkellä soiva on, mutta varsinaiseen soittolistaan ei pääse käsiksi millään. Bonuksena toistotila on todella askeettinen, valkoista tekstiä mustalla taustalla. Creativeni antaa valita taustakuvan ja tekstin värin, mutta toisaalta edes iPodit eivät anna valita taustakuvaa.
Laitteessa on myös paljon mainostettu videotoisto. Näyttö on 1,9", eli pienempi kuin lähes kaikissa nykyään myytävissä digikameroissa. Arvostelua kun teen, niin pitihän sitten videotoistokin testata. Oletin laitteen soittavan WMV:tä, jonka olisin vielä sulattanut. Ei, laite soittaa omaa .smv-tiedostoaan, jota osaa tuottaa laitteen mukana tuleva ohjelmisto. Tämänkin vielä kestäisi, mutta muunnossofta tukeekin vain ja ainoastaan .wmv-tiedostoja ja kaupan päälle on naurettavan hidas. Eli jos haluaisin katsella Divx-pakatun Star Wreck In the Pirkinning -leffan joutuisin ensiksi kääntää sen wmv:ksi (kestäisi tehokkaalla tuplaydinkoneellani noin puolet leffan kestosta) ja sitten muuttaa sen Philipsin softalla smv:ksi (kestää noin 1½kertaa leffan kestosta). Tässä ajassa olisin jo pelannut Portalin läpi. Itse videot toimivat nykimättä soittimessa, mutta näyttö on noin kaksi tuumaa liian pieni, että siitä jaksaisi katsoa edes Simpsoneita, saati sitten kokopitkiä leffoja.
Tyylikäs ulkonäkökin lyttääntyy ensikerran ottaessa soitinta käteen, se nimittäin kerää sormenjälkiä oikein tehostetusti. On laitteessa jotain hyvääkin. Aina on suuri plussa kun musiikin siirtämiseen saa kättää Windows Exploreria, Winampia tai vaikka Linuxia, koska soitin näkyy koneelle ulkoisena massamuistina. Lisäksi laitteen radio toimii, vaikka kohiseekin välillä. Näyttökin on ihan kelvollinen, vaikka pieni onkin. Lisäksi laitteen firmware on päivitettävissä, joten pahimmat mokat saatetaan korjata, mutta sitä odotellessa.
Arvosana:
(Ylipakattu Firefox-, yo-arvosteluasteikossa jossain A:n ja B:n välillä)
Lisäys: Softasta vielä sananen. Softa ei anna valita minne asentuu, ja fiksuna asentuu kansioon C:\philips\ ja haluaa Vistassa täydet admin-oikeudet toimiakseen.
Philipsin virallinen kanta:
"Does my player support Windows Vista™?
Yes, your player
may support Windows Vista™."
Tilaa viestit RSS-syötteenä!
